Heinäkuun helteissä

On helle hellinyt meitä kaikkia nyt ja tänä aamuna aloitettiinkin päivä tekemällä aamulenkki suoraan järven rannalle. Siellä järvessä sitten pulikoitiin, sekä minä että mamma ja virkistihän se kivasti.

Paluumatkalla bongattiin kylläkin pari rusakkoa, joten kauhean kauaa se virkistyminen ei auttanut, kun piti kieli vyön alla kiskoa mammaa pupuhajun perässä... Kotipihassa onneksi sain sitten nauttia viileän kosteasta sammaleesta mahan alla, nurmikkoahan meillä ei takapihalla oikeastaan ole. Viime viikonloppuna takapihalle viritettiin viimein mun oma pulikointiallaskin, se vasta jännä juttu olikin...

Se on sitten muuten viikko aikaa kesälomaan ja ensi sunnuntaina lähdetään automatkailemaan Ruotsinmaalle. Turusta iltalaivalla hupsis vaan yli ja seuraavana aamuna tie vie ensimmäiseksi Gotlannin saarelle, sen jälkeen mantereella käydään Jönköpingin näytelmissä ja yövytään muutama yö Grännan seutuvilla. Siitä lähdetään sitten takaisin kohti Tukholmaa, mutta kuitenkin sen verran rauhalliseen tahtiin, että kuulemma pysähdys Kolmårdenin eläintarhalle on luvassa. Tai no, en mä sinne kuulemma mukaan pääse, vaan menen "koirien päivähoitolaan" lähelle eläintarhaa. Katotaan mitä siitä sitten oikein tulee, laitanko semmoisen ulvontakonserton päälle, että kukaan ei voi lähteä yhtään mihinkään vai olenko matkasta väsyksissä ja jään mielellään lepäilemään hetkeksi omiin ajatuksiini. Joka tapauksessa uskoisin, että reissusta tulee mielenkiintoinen. Tiedä vaikka Gotlannissa tapaisin jonkun ihanan koiratyttösenkin, jossain nätillä rannalla tai vaikkapa Visbyn vanhoilla ruusuisilla kujilla.....
Yövymme laivamatkojen lisäksi kaikkiaan neljässä eri hotellissa, joten tulee samalla testattua koira-palvelunlaatua. Viimeinen majapaikkamme on ainoa, joka ei ota koirasta lisämaksua, muilla se on 100kr yöltä. Gotlannin lautassa meillä on lepotuolipaikat koirille sallitussa osastossa; mamma hiljaa mielessään toivoo että olisimme ainoa koira, jotta matka sujuisi mahdollisimman leppoisasti. Autokannelle eivät halunneet mua missään tapauksessa jättää syystä että helteessä on moni koira autoon läkähtynyt vallan.
Matkakertomusta on sitten luvassa myöhemmin elokuussa, kun palaamme taas kiinteiden internet-yhteyksien äärelle.

Elokuussa vietetään myös viikko mun parhaan kaverin, Junnun, "lapsenvahtina", kun Junnun omat vanhemmat lähtee Eurooppaan reissulle. Veikkaisin että viikkoon mahtuu paljon juoksemista, koheltamista ja läähätystä, sen vuoksi voikin olla ihan hyvä ajatus jos viimeisen lomaviikon rentoutuisimme tekemällä ei-mitään ja luultavasti jossain tuolla Etelä-Pohjanmaan suunnalla.

Aksatreeneihin tulee pakollinen kolmen viikon tauko, kun huomisen treenit on peruttu ja seuraavat kaksi ollaan muissa maisemissa. Saattaa tauko tehdä ihan hyvääkin, sitten on kesäkaudelle vielä kolmet treenit ennenkuin tulee taas haku syksyn ryhmiin. Nopeasti se kesäkausi on kuitenkin ohi, elokuun lopussa on seuran järjestämät agikisat Parolassa ja sinne mamma menee talkoilemaan, kisaamaan ei todellakaan olla valmiita. Ehkä pääsen mukaan katsojaksi, saattaisin vaikka oppia jotain...