Onneksi lähipäiviin on mahtunut muitakin tapahtumia, niin ei tarvitse päätä vaivata liian hankalilla asioilla. Ihanan Iiriksen ja Nellan omistajat kävivät luonamme ennen paluutaan pohjoisen hangille ja ilmeisesti säähaltija päätti sen vuoksi pudottaa iloksemme muutamat kymmenet sentit lunta. On ollut ihanaa pärskytellä pehmoista lunta kuononrei´istä lenkillä ja Daron on tietysti myös harrastanut syvänlumensukeltelua. Suureksi iloksemme myös peurat ovat taas metsästysajan päätyttyä rohkaistuneet avoimempiin maastoihin ja olemme tehneet parin päivän sisällä jo useita näköhavaintoja. Viime sunnuntaina saimme nautiskella siitä ihan omalta kotisohvalta ja sekös vallan kiihdyttävää olikin. Jostain syystä mamma ei pyynnöistämme huolimatta laskenut meitä takapihalle; väitti että aidan yli olisimme menneet kiihkoissamme. Ehkäpä niin, joten tyydyimme sitten vaan laulelemaan ikkunaruudun takaa.
Voihan videlma, peuroja pellolla!!! |
Maanantaina pääsin mukaan Daronin rallytokoharjoituksiin ja olipas meikäpojalla lystiä hassutellessani aivan omia liikkeitä mamman kanssa. Mamma on sitä mieltä, että osaisin kyllä, mutta kun en malta, niin siksipä ei meikäpoikaa ole tuonne rallytokokisoihin lainkaan ilmoiteltu. Onneksi hauskaa voi pitää tuollaisessa epävirallisessa ryhmässäkin. Ennen rallytokoa mamma kokeili kanssani parit kepit sekä kontaktit ja annoin sille taas vähän toivoa, jotta rohkaistuisi kanssani agikisoihin... Pidetäänpä peukkuja. Intoa kyllä meikäpojalla olisi...
Daron tässä hei!
Tuo "valvova isoveli" Tristan nukahti, niin uskaltaudun ehkä nyt kertomaan... Ei tuo ihan väärässä kuonoineen ole ollut, sillä luonani todellakin kävi tyttönen. Olen tässä nyt viikon verran miettinyt milloin uskallan kertoa Tristanille, että tyttönen oli kuin olikin hänen omaa vertaan. Turpiinhan siitä tulee, tiedän. Olisi pitänyt etukäteen pyytää kai tassua, mutta kun tilanne tuli niin äkkiä etten ehtinyt. Rosi oli ihana. Turha sitä kai on sanoa, mutta sanon kuitenkin. Vietimme yhteisen hetken hangella (onneksi ei satanut!) ja jos hyvin käy niin pääsiäisenä voisi tulla pieniä hessuhopoja... En kyllä oikein itse vielä asiaa ymmärrä, mutta on niin monia asioita joita en muutenkaan aina käsitä. Kuten sitä miksi ruokaa saa aina vain kaksi kertaa päivässä. Tai miksi ei koko päivää voi viettää juosten ympyrää pihalla, välillä lelua ilmaan viskoen. Tai miksi Tristan välillä niin kovasti hermostuu, kun vain rrrrakastan sitä. On se rrrrakas, mutta enpä vieläkään kerro sille mitä tapahtui viime viikolla ;)
Rosi ja Daron 💘 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti