Lisää näyttelyitä

Tässä ei ole taas mamma lainkaan ehtinyt kirjoitella kuulumisiamme, mutta sanotaanko nyt heti alkuun, että hyvin menee mutta menköön! Tänään meikäpoika pääsi turistiksi Spanieliliiton erikoisnäyttelyyn Hyvinkäälle ja tapasin siellä monia tuttuja ja pari aivan ihanaa tyttöäkin, eli kivaa oli. Kaiken kukkuraksi tuo Daron-kakara oli kehäkettu ja voitti junioriluokan urokset (jättäen veljensä Delvinin kakkoseksi), jonka jälkeen kakara sijoittui vielä Paras Uros-kisan kolmanneksi varasertillä (Delvin-veli tuli sijalle neljä). Eikä siinä vielä kaikki, vaan Daron oli yksi neljästä kasvattajansa koirasta, jotka pokkasivat rodun parhaan kasvattajan palkinnon. Kasvattajaryhmän osallistujat olivat veljespari Daronin ja Delvinin lisäksi heidän serkkunsa Emir ja Eris - kaikki siis juniori-ikäisiä juuri 1-vuotisiaan juhlineita! Sama joukko kävi siis tietysti myös isossa kehässä BIS-kasvattaja-kisassa, mutta harmiksi tuomari ei tällä kertaa valinnut neljän parhaan joukkoon kooikkereita. Hyvin nuo kakarat kuitenkin vetivät, ei voi muuta sanoa!

Ja jos palaamme viikon takaisinpäin, niin viime sunnuntaina Daron kävi mamman kanssa kaksistaan näyttelemässä komeaa myös Tuuloksen ryhmänäyttelyssä. Sieltä kotiintuomisia oli Daronille toinen serti sekä hitto soikoon, toisen kerran rotunsa paras-titteli! Kakara toisti siten meikäpojan viitoittamia askelia, sillä niin se meikäkin veti kahdesta peräkkäisestä näyttelystään ne kaksi ekaa sertiään vähän jälkeen 1-vuotissynttäreiden. Tuuloksessa mamma jätti sitten ryhmäkehän väliin, koska Daronilla alkoi vähän kattila keittää yli kaikuvassa parkkihallissa ja oli parempi tulla kotiin lepäilemään.
Sekä viime sunnuntain että tämän päivän näyttelyarvostelut on luettavissa Daronin näyttelyt-välilehdellä.

Muissa harrasteissa syyskausi on sitten viime viikolla startattu ja meikäpoika veti tiistain treeneissä kahden viikon luppoilun jälkeen sellaista rataa, että huhhahhei! Jopa ne perhanan kepukat mennä sujauttelin tuosta noin vaan - ja vielä kaksi kertaa. Oli kyllä niin kivaa taas päästä aksakentälle! Daron puolestaan on nyt suorittanut loppuun viiden kerran rallytokon tutustumiskurssin ja mamma on löytänyt siitä heille sopivan yhteisen harrasteen. Tästä eteenpäin Daron jatkaa rallytokoiluaan omatoimitreeniryhmässä, jossa osallistujat vuoroviikoin tekevät harjoitusradan, jota sitten tehdään. Meikäpoikakin pääsi viime maanantaina kokeilemaan rallytokoa pitkästä pitkästä aikaa ja mamma saattoi todeta, että turhan säpäkkä tapaus olen. Sattumoisin tarjosin P-muotoisessa käännöksessä (vasemmalle) todella nopeassa tahdissa erilaisia vaihtoehtoja istumisesta, maahanmenoon, tassuläpyyn ja haukkumiseen...... Lisäksi meikäpoikaa haittasivat kovasti harjoitustilassa säilytettävät aksaesteet ja melkein väkisin tarjosin ohimennen A:n alastulokontaktiakin. No, mutta lajinsa kullakin, toteamme ja katsotaan tällä aksa + meikä ja rallytoko + Daron pariutuksella nyt tätä syksyä. Lisäksi keskiviikkoisin Daron osallistuu Harrastuskoiran perustaidot-pienryhmään ja saa nähdä mitä kaikkea hupsua se siellä sitten oppii. Pienryhmä kokoontuu vain joulukuuhun asti, jonka jälkeen voi hakea etusijalla paikkaa kevätkauden aksan alkeisiin.

Nyt sitten vaan vähän treenaillaan kaikkee ja jossain vaiheessa mamma sitten ilmoittelee meikäpoikaa aksakisoihinkin, kun saadaan hieman lisää varmuutta kontakteille ainakin. Daronin seuraava näyttely häämöttää tämän kuun lopulla Lahdessa, joten aika harrastuspainotteisesti tässä nyt mennään kohti pimeää talvikautta. Nautiskellaan kivoista syyspäivistä niin kauan kuin niitä nyt kestää!