tiistai 31. maaliskuuta 2015

Kuravettä ja aprillia

Huomenna on aprillipäivä ja kuravettä on maassa ihan riittämiin, että kaikille on varmasti juotavaa... Kaikesta huolimatta kevät yrittää tulla jolkottaa ja mamma on juossut kaiken maailman vuosikokouksissa, laivalla ja maissa. Eilen oli oman koirakerhon vuosikokous ja sieltä tuliaisina mamma toi Vuoden 2014 Näyttelykoira II-palkinnot; hieman naposteltavia, lelu, kunniakirja sekä Iittalan juomalasi. Meikäpoika petrasi sijoitustaan, sillä olin viimeksi sijalla III vuoden 2013 kisatulosten perusteella. Tähän se sitten kyllä tyssääkin meidän näyttelykoirasijoitusten parantaminen, kun kerhossamme on ykkössija perinteisesti mäyräkoiravaltainen. Mutta osallistuminenhan on kuitenkin mukavaa - ja sit ne palkinnot on näin mukavia
 

Mammalla alkaa perjantaina talviloma ja ollaan kai suuntaamassa taas Pohjanmaan lakeuksille vierailulle. Luvassa on myös koirauimalakäynti sekä Vappu Alatalon motivointiklinikka. Niin ja sit pidetään mamman ja meikäpojan yhteiset synttärit kuulemma kummitätille ja parille muulle kivalle kaverille.

Aksan kanssa edetään hitaasti ja keinu on nyt semmoinen peikko, että sen suorittaminen tuottaa tuskaa sekä itselleni että mammalle. Mamma yrittää kuumeisesti miettiä ratkaisua pulmaan, koska kyllähän sitä keinua on aiemmin kuitenkin suoritettu. Ehkä se sieltä jonain päivänä kolahtaa kohdilleen. Toivottavasti jotta päästäisiin ilmoittautumaan kisoihinkin. Viime torstaina käväisimme vanhalla tanssilavalla hieman treenaamassa omatoimisesti, mutta paikka oli tuttuudestaan huolimatta liian jännittävä kunnon harjoitteluun. Tuuli ujelsi seinälautojen väleistä sisään ja peltikatto rymähteli välillä. Ei siis ollenkaan pienen kooikkerin harjoittelumesta... Keppeihin haettiin varmuutta vetämällä ohjurit alusta loppuun ja lopussa vielä oli namialusta saamaan hieman vauhtia pujottelemiseen. Ihan kivasti ne menikin ja hain jopa itsenäisesti sisäänmenoa itselleni helpommasta suunnasta. No, huomenna vakitreeneissä nähdään oliko siitä mitään hyötyä. Pääasia kuitenkin, että kivaahan se oli ihan kaksin vaan mamman kanssa touhuta. Vaikka oli meillä yleisö; kaverini Junnu katseli meidän tohotusta hieman tylsistyneen näköisenä... Mitäs ei suostunut mamman kanssa tekemään paria pikkujuttuakaan. Harkkojen jälkeen käytiin sit kolmisin reippailemassa metsässä ja aurinko näytti säteitään kivasti, niin että mamma nappas pojista kuvia.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti