Touhuilua

Tässä alkaa olla kohta tammikuu ohi ja eilen käytiin -30 asteessa. Tänään ihme kyllä, oli sitten jo lauhaa ja vain -5 astetta joten me pojat tehtiin taas pitkä metsälenkki, meikäläinen liinan jatkeena. Ja mammakin muisti pitkästä aikaa ottaa kameran mukaan. Daronille puettiin uusi takki, koska jätkä on kasvanut siihen sopivaksi. Oranssi takki, aika hieno. Se on itse asiassa ollut meikäpojallakin käytössä, mutta jäänyt sittemmin pieneksi.

Oranssista väristä tuleekin mieleeni, että en oo tainnut mainita Daronin omaavan omituisia makumieltymyksiä. Jätkä nimittäin syö appelsiinia! Mä en pysty käsittämään, miten se voi tykätä sellaisesta... Mamman kanssa ne syöpöttelee yhdessä joka ilta; Daron saa kaksi siivua, vaikka söisi se varmaan enemmänkin. Mä kerran kävin myös kerjäämässä siinä, mutta sylkäisin palan suustani aika vikkelään - yök, ei mun suulle sopivaa ollenkaan. No, ehkä se on tuo Daronin Espanjassa asuva isä syynä tuollaisiin outoihin mieltymyksiin; appelsiinitkin kuulemma tulee Espanjan auringon alta, mamma kertoi.

Daronin pentukoulu Animagissa on nyt ollut kahtena keskiviikkona ja sillä on ollut siellä ihan kivaakin. Ekalla kertaa pennut kuulemma vähän arasteli toisiaan, mutta viimeksi olivat jo saaneet melkoiset rallit ja painit aikaan. Väsynyt tuo D oli kun kotiin palasi tunnin remuamisen jälkeen... Ehti se ennen nukahtamistaan mulle kertoa, että se sai viimeisen rokotuksensa (rabies) ja sit sille kirjoitettiin lemmikkipassi. Niin että nyt me poijaat voidaan sitten lähteä ulkomaan reissuunkin - jippii! Mammalla on kai jo suunnitelmiakin, mutta ensin se kuulemma käy kummitätin kanssa kaksin ilman meitä Itävallassa... Daronin veli muuten asuu siellä, ehkä mamma menee tapaamaan Dhyania, ken tietää.

Maanantaina Daron kävi myös Musti ja Mirri-kaupan pentutreffeillä. Sillä on kovasti uusia pentututtuja nyt. Oli se kuulemma osannut käyttäytyä, joten pääsee ensi maanantaina uudelleenkin. Mä kovasti haluaisin mukaan, mutta mamma sanoi, että mä en osaisi käyttäytyä kuitenkaan, niin joudun jäämään kotiin... tylsää...
Tylsyydestä puheen ollen, viime viikonloppuna mamma sai yläkerran naapurilta tiedon, että me pojat melutaan työpäivän aikana täällä. Mamma oli kauhuissaan. Molemmat ollaan vähän niinku haukuttu, niinku sillain vartista tuntiin jopa klo 14-15 välillä. Ja kovaa. Niinpä sitten maanantaina kun mamma lähti töihin, niin meikäpoika laitettiinkin Daronin kanssa samalle puolen portteja, tuohon eteiseen. Mammalla ei kyllä ole mitään hajua mitä me on touhuttu päivän aikana, mutta eilen se kävi naapurilta kysymässä, että onko tilanne ennallaan, pahentunut vai kuinka. Naapuri kertoi, että nyt on ollut rauhallisempaa, vaikkei tokikaan äänetöntä. Meikäpoika ei enää hauku, mut Daron välillä vielä kiekuu puoli kahden jälkeen iltapäivällä hetken. Että semmoista peliä täällä. Mamma harkitsee nyt Daronille sitruunapantaa, jotta saataisiin haukkumiset kuriin ja jotta ei tulisi sitten pahimmillaan häätöä asunnosta. Meikäläinen yrittää hillitä omaa käytöstään ja toivon, että tuo kakara kasvaisi järkeväksi. Hampaat sillä on jo alkaneet vaihtua, jippii!